Pelaamisen hyödyistä ja haitoista käydään aktiivista keskustelua. Vaikka hyvin moni suomalaisista pelaa jotain videopeliä tai mobiilipeliä, sitä kuitenkin pidetään hyvin vahvasti huonona harrastuksena. Liiallisella pelaamisella on huonoja puolia, mutta kohtuullisena harrastuksena pelaamisella on yllättäviäkin hyviä puolia. Yksi näistä on positiivinen vaikutus muistiin.
Kyseessä ei ole pelkästään suoraan muistiin vaikuttavat tekijät, vaan yleisesti ottaen pelaaminen virkistää aivonystyröitä ja se taas pitää aivot toimintakykyisenä pidempään ja paremmin. Tätä hyötyä varten sinusta ei kuitenkaan tarvitse kuoriutua uutta shakin maailmanmestaria, vaan melkeinpä millä tahansa pelillä on yhtä voimakas vaikutus.
Voit pelata vaikkapa sudokua, ratkoa salapoliisitehtäviä sisältävän mobiilipelin tasoja tai pyörittää Jammin Jars -kolikkopelin keloja suosikkikasinollasi. Näillä kaikilla on todistetusti vaikutus pidempiaikaiseen jaksamiseen, kunhan muut elämän osa-alueet ovat yhtä lailla kunnossa.
Muistin hyödyt tulevat esiin etenkin ikääntyvillä
Aikuisiässä kaikenlainen aivojumppa on piristävää, mutta myöhemmässä iässä muisti voi alkaa hiipumaan ja täten sen harjoittaminen saa aivan uuden merkityksen. Etenkin yli 50-vuotiaiden tulisi alkaa ratkomaan esimerkiksi sudokuja ja ristikoita, joilla on ollut tutkimusten mukaan erityisen positiivinen vaikutus muistin pitämisenä nuorena.
Brittiläisten yliopistojen tekemän ja 19 000 ihmistä kattavan tutkimuksen aikana selkeni, että he, jotka ratkoivat päivittäin joko ristikoita tai sudokuja, pärjäsivät muita paremmin muistiin, päättelykykyyn ja kognitiivisiin taitoihin liittyvissä tehtävissä. Mittauksien mukaan heidän aivotoimintansa oli 10 vuotta ikäistään nuorempi, biologisessa iässä mitattuna.
Samanlaisia vaikutuksia on nähty myös dementia- ja Alzheimer-potilaiden keskuudessa ja etenkin kyseisten sairauksien ennaltaehkäisyssä. Yhden tutkimuksen mukaan aktiivinen muistipelien pelaaminen voi vähentää riskiä sairastua dementiaan jopa 29 prosentilla.
Suomessa pelaaminen on osa vanhustenhoitoa
Maailmalla tehdyt tutkimukset on otettu huomioon myös Suomessa. Pelaamista on otettu mukaan vanhustenhoitoon digitaalisessa ja fyysisessä muodossa. Esimerkiksi Nintendo Wiin tapaiset videopelikonsolit ja pelit, johon on lisätty fyysistä liikuntaa, on otettu innolla vastaan vanhusten taholta.
Minkä tahansa pelin pelaaminen vaatii muistin käyttöä, koska pelatessa joutuu muistamaan sääntöjä ja liikkeitä sekä toimimaan niiden mukaan. Lisäksi pelien kontrollointi vaatii hyvää koordinaatiota käsien ja silmien välityksellä.
Asiasta on tehty tutkimusta myös Suomessa erityisesti erään hiihtopelin kannalta ja se on osoittanut, että pelaaminen todellakin kehittää vanhusten fyysistä ja toiminnallista terveyttä.
Vaikutukset nähtävissä myös työmuistissa
Pelaamisen hyvät vaikutukset muistiin ovat mitattavissa muistiin liittyvän aivojen harmaan massan kasvamisena sekä työmuistissa. Se johtuu siitä, että pelaamisen on osoitettu vahvistavan aivojen etuotsalohkon kuorikerrosta, jossa työmuisti juuri sijaitsee. Lisäksi kyseisellä alueella on merkittävä rooli toiminnan seurausten arvioinnissa ja monimutkaisten päätösten tekemisessä.
Työmuisti taasen on lyhytaikainen muisti, johon tieto säilyy vain tietyksi ajaksi. Aivot käyttävät kyseistä työmuistin tietoa sen hetkisten ongelmien ratkaisuun ja täten sen merkitys korostuu etenkin uusien asioiden oppimisessa. Sitä voidaan hoitaa pelaamalla, mutta myös terveellisillä elämäntavoilla sekä riittävällä yöunella.
Pelaamisesta iso apu tulevaisuudessa
Videopelien pelaaminen voidaan ottaa sellaisenaan osaksi vanhempien ikäluokkien hoito-ohjelmaa ja saada tällä tavoin hyviä tuloksia etenkin muistin parantamisessa ja vaikeiden muistisairauksien estämisessä. Valmistajat voivat myöhemmin valmistaa juuri tätä varten suunniteltuja videopelejä, joissa hyödyt voidaan maksimoida.
